Onpahan taas ollut markkinat. Viime tilityksen jälkeen on tapahtunut vaikkaja mitä. Upposin mm. polviani myöten suohon, minut valittiin Kroonisten Poikamiesten puheenjohtajaksi ja teloin polveni niin että nykyisin varmistelen kulkuani kainalosauvoilla. Vanhat kuulokkeenikin saattelin haudan lepoon (heitin nurkkaan kuin eilisen sanomalehden) ja ostin uudet. Tyhmänrohkeasti jopa sijoitin kuulokkeisiin hieman enemmän rahaa, aivan kuin ne kestäisivät muka talven yli.
Muutenkin tämä nokkospöheiköittynyt kinttupolku, jota joskus olen vakavalla naamalla pystynyt kutsumaan elämäkseni, muuttuu vaan yhä kapeammaksi ja pistelevämmäksi. Eli Viikatteella olisi käyttöä ja vähän äkkiä. Enkä tarkoita nyt bändiä, vaan jotain muuta. Mitä tahansa kunhan kaikki ei tuntuisi aina näin ei miltään...
Ehkä seuraavassa tilityksessä keksin jotain tilittämisen arvoistakin, eikä pelkkää itsesäälissä röhnöttämistä. Toivoa on aina. Ei elämä muuten olisi näin vaikeaa...
Päässä soi: Kotiteollisuus: Raskas kantaa
Päästä hivutettu: "Turhuus makaa päiviemme yllä nauttii viihteestä. Minä makaan sohvalla, nautin TV-liitteestä. Eikä kukaan kerro mikä saisi minut näkemään etten enää tunne ketään en itseänikään"
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Kainalosauvat??? Mitä sulle on TAPAHTUNU?
Testasin kumpi on vahvempaa polvi vai jäinen asfaltti
Mut polvi alkaa olla jo melko OK.
Mites asfaltti? Entä sydämesi?
Asfaltti on yhäkin jäässä ja kova. Sydämmestäni voi sanoa samaa, paitsi että se oli jo rikki ennen törmäystä.
Lähetä kommentti