Voihan visvaiset villasukat. Sen kerran kun luulee että elämä menee lunkisti niin ei. Olin jo lomafiiliksissä täällä, mutta sitten opettajamme kertoi että Don Quijote esitelmä onkin torstaina... Ei siinä mitään ei ole lukematta kuin reilu 200 sivua. Kyllähän moisen ehtii lukasta varsinkin kun huominenkin on vielä aikaa, mutta harmittaahan toi. Kaiken lisäksi kirja, vaikka onkin kiinostava ja hauskakin, niin välillä sortuu kunnon jaaritteluun. Silloin ja lukemisesta tulee myllynkivi. Ja Lostikin jäi niin jännään kohtaan. Kai se perinteinen "ennen joululomaa"-stressi on enemmän sääntö kuin poikkeus. Mutta Manninen kuittaa ja käy rohkeasti tuulimyllyjä vastaan, vai onko kyseessä sittenkin Jättiläinen???Päässä soi: Lyijykomppania: Maan povessa
Päästä piirretty: " Eivät enää koskaan hajoa taivaalta mustat pilvet. Eivät enää koskaan lakkaa pisarat putoilemasta. Ei enää koskaan rauhoitu reutova tuulenhenki"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti